Kiitos II

Muutama vuosi sitten olin eräänä iltana tilanteessa, jossa viimein käännyin ajatuksissani Jeesukseen. Ajattelin: "Jos hän todellakin ymmärtää kaiken, ymmärtääkö hän tätäkin?". Elämäni oli saavuttanut kohdan, joka oli äärimmäisen raskas ja pimeä.

Niin minä käännyin ensimmäistä kertaa rukouksessa Herran puoleen ja pyysin apua hätääni. Silloin tunsin, että hän laskeutui luokseni siihen, missä olin. Hän oli aivan hiljaa, mutta se, että hän oli siinä, riitti. Se oli ensikohtaamiseni Jeesuksen kanssa.

Pian tuon hetken jälkeen Jeesus johdatti minut Tampereen Paikallisseurakunnan yhteyteen, ja olen nyt ollut seurakunnan jäsen kaksi upeaa ja kaikin puolin rakentavaa vuotta. Tunnen suurta kiitollisuutta Jeesukselle, Pelastajalleni, sekä suurta kiitollisuutta kaikille teille rakkaille veljille ja sisarille, että saan kanssanne yhdessä kilvoitella eteenpäin uskon tiellä. Teille kaikki kiitollisuuteni ja kunnioitukseni! (Ps. 16:3).

Jeesus tuntee ihmisen syvimmän tuskan täydellisesti. Raamattu sanoo, että "hän oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä, kipujen mies ja sairauden tuttava" (Jes. 53:3). Hän on itse kärsinyt, voidakseen auttaa niitä, jotka kärsivät (Hebr. 2:18). Jeesus tulee sinne, missä inhimillinen toivo loppuu, ja käskee pelkällä sanallaan elämää sinne, missä sitä ei enää inhimillisesti katsottuna pitänyt olla (Joh. 11:43). Hän kantoi kaikki kipumme ja rikkomuksemme (Jes. 53:4-5), ja antoi henkensä meidän edestämme, jotta meillä olisi elämä ja olisi tulevaisuus (Joh. 3:16). Olen saanut itse nähdä, miten kauniisti ja millä tarkkuudella elämä alkaa mennä järjestykseen, kun uskoo elämänsä täydellisesti Jumalan käsiin (Room. 8:32).

Jeesukselle, Herralleni – hänelle, joka on uskollinen loppuun asti ja joka tuli silloin alas luokseni ja oli suojanani – hänelle kuuluu kaikki, mitä minussa on (2. Kor. 5:15, Gal. 2:20).

"Minulla on lupaus täytettävänä sinulle, Jumala; minä maksan sinulle kiitosuhrit. Sillä sinä pelastit minun sieluni kuolemasta, minun jalkani kompastumasta, että minä vaeltaisin Jumalan edessä, eläväin valkeudessa" (Ps. 56:13-14).

"Kuinka minä maksan Herralle kaikki hänen hyvät tekonsa minua kohtaan? Minä kohotan pelastuksen maljan ja huudan avukseni Herran nimeä. Minä täytän lupaukseni Herralle kaiken hänen kansansa edessä" (Ps. 116:12-14).

Kiitos Korkeimmalle, Herrallemme Jeesukselle Kristukselle!

Sofi Lappalainen
Elokuu 2026

Palvelemme kuunnellen

 Lue lisää täältä.

Poimintoja sivuiltamme

Jumala rakastaa maailmaa eli luomaansa ihmiskuntaa ja syntiin langennutta ihmistä. Hän rakastaa meitä siitäkin huolimatta, vaikka me ihmiskuntana sen jokaista edustajaa myöten olemme kääntäneet Hänelle selkämme. Ihmeellinen on Jumalan rakkaus. Hän ei tahdo yhdenkään hukkuvan ja joutuvan kadotukseen.

Suuressa rakkaudessaan Jumala lähetti maailmaan Jeesuksen: Jumala antoi ainokaisen Poikansa. Jeesus "...'itse kantoi meidän syntimme' ruumiissansa ristinpuuhun..." (1. Piet. 2:24). Hän kuoli synnittömänä, puhtaana ja viattomana uhrina sovituskuoleman koko ihmiskunnan syntien tähden ja sovitukseksi. Viaton kuoli vikapäiden puolesta, synnitön syntisten puolesta.

Lue kirjoitus "Evankeliumin sana" kokonaisuudessaan täältä.