Yksimielisesti ja yhdestä suusta rukoilemaan

Epidemia jatkaa vaikutustaan

Epidemia jatkaa maamme ja kansamme keskellä vaikutustaan – kuten vallitseva pandemiatilanne muuallakin maailmassa.

Vaikka tilanne maassamme on vielä ainakin toistaiseksi toisenlainen kuin monin paikoin maailmassa, tilanne ei ole kevyesti otettava; se on vakava ja huolestuttava.

Epidemian vakavat ja kauaskantoiset seuraukset

Epidemialla kaikkine vaikutuksineen on maallemme moninaiset, vakavat ja hyvin vahingolliset seuraukset.

Kansalaisiamme sekä sairastuu että menehtyy; tartunta- ja kuolinmäärät nousevat koko ajan, viikko viikon jälkeen, koskettaen yhä useampia väestöstämme henkilökohtaisesti.

Lukuisat suomalaiset ovat lisäksi – nyt noin vuoden jatkuneen epidemian aikana ja seurauksena – havahtuneet ja huomanneet ajautuneensa moninaisiin vaikeuksiin ja suureen ahdinkoon.

Huoli omasta ja läheisten terveydestä ja elämästä, henkinen kuormitus, tilanneväsymys ja -uupumus, psyyken ongelmat, ihmissuhteiden kiristyminen ja särkyminen, musertava yksinäisyys, konkurssit, työpaikkojen menetykset, työttömyys, taloudellinen epävarmuus ja hätä, velkaantuminen, eristäytyminen, arjesta vieraantuminen, pahoinvointi, pelko, häpeä – näitä ja monia muita vastaavia tekijöitä on nyt raskaana painona yhä useamman lähimmäisemme elämässä ja yllä. Monin tahoin kamppaillaan jo kuin viimeisin voimavaroin kestämisen, jaksamisen ja selviämisen puolesta.

On myös selkeästi – eikä vähäisenä tekijänä – havaittavissa väestössämme virinneen epidemiakuukausien aikana yhä aiempaankin voimakkaampaa välinpitämättömyyttä, kielteisyyttä ja kovettumista suhteessa Herraan Jeesukseen Kristukseen ja hänen evankeliumiinsa. Herran ja evankeliumin torjuminen ei johda mihinkään hyvään yksilöiden eikä kansakunnan kohdalla (Hebr. 12:25, San. 14:34).

Vaikka epidemia selätettäisiin ja päättyisi maassamme tänään, epidemian vaikutukset ja seuraukset ovat jo nyt vakavat ja monin tavoin hyvin kauaskantoiset. Näköpiirissä kuitenkin on, että vallitseva tilanne tulee edelleen jatkumaan ja siksi sen seuraukset ja vaikutukset tulevat näin yhä enenemään.

Kehotus rukoilemaan

Raamattu ilmoittaa, että Jumalan ihmiset voivat vaikuttaa rukoilemalla maansa, kansansa, kotikaupunkiensa ja jopa eri valtakuntien kohtaloihin (1. Tim. 2:1-4, Jer. 29:7, San. 11:11, Hebr. 11:32-34). Herra on valtakuntien ja kansojen Herra (2. Kun. 19:15, Ps. 47:9, Ps. 46:11, Ps. 67:4-6); kansojen kohtalot ovat hänen käsissään (Job 12:23).

Kaikkien eri paikkakunnilla asuvien Herran Jeesuksen Kristuksen seuraajien tulisi nyt – vakavassa tilanteessamme – vakavoitua, pysähtyä ja herätä – ja käydä yksimielisesti ja yhdestä suusta (Room. 15:5-6) päättäväisesti, antaumuksellisesti ja periksi antamattomasti etsimään Herraa ja rukoilemaan maamme ja kansamme – yksinäisten, kärsivien, vaikeuksissa ja ahdingossa olevien ihmisten, ongelmissa olevien perheiden, pahoinvoivien lasten ja nuorten jne. – parhaan puolesta. Herra on luvannut kuulla omiensa – hänen pyhässä sanassaan pitäytyvien – rukoukset (1. Piet. 3:12, 1. Joh. 3:21-22, Joh. 15:7).

Ennen kaikkea rukoilkaamme sitä, että nämä päivät saisivat olla johdattamassa monia turvautumaan – sekä ajalliseksi että iankaikkiseksi parhaaksensa – Herraan. Herra "tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden" (1. Tim. 2:4). Hän "ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen" (2. Piet. 3:9).

"...vanhurskaan rukous voi paljon, kun se on harras" (Jaak. 5:16). "...vanhurskasten rukouksen hän kuulee" (San. 15:29).

Mikko Ruotsalainen
10.3.2021